Ilolla ja osallisuudella kohti tulevaa: elokuuta 2019

tiistai 27. elokuuta 2019

Hattulan vierailun antia

Keväällä 2019 pääsimme vierailemaan Hattulaan ja tutustumaan heidän InnoVaka -hankkeseen. Kangasalta meitä lähti hankkeen varhaiskasvatusyksikön johtajat, varhaiskasvatuksen suunnittelija, hankekoordinaattori sekä opiskelija tutustumaan Hattulan jo silloin loppusuoralla olevaan hankkeeseen.

Hattulassa meille esiteltiin heidän hankkeen etenemistä ja meillä oli monia kysymyksiä esitettävänä. Pääsimme myös kierrokselle näkemään konkreettiset muutokset oppimisympäristöissä päiväkodissa.

Askelmerkit kannustavat liikkumaan käytävässä

Autoleikin laajentuminen

Autoleikin ympäristöä rikastettu

Innostava leikkiympäristö

Peli-teemainen varasto

Pehmoinen rauhoittumis- ja lukunurkkaus

Hattulassa oppimisympäristöihin oli tuotu paljon värejä, pehmeitä mattoja sekä kankaita. Lelut ja tavarat olivat lasten saatavilla ja omaehtoiseen liikkumiseen oli luotu mahdollisuuksia. Ohjausryhmämme piti paljon käynnistä ja saimme eväitä jatkaa omaa hankettamme innolla!

Varhaiskasvatusyksiköiden lähtötilanteet syksyllä 2018 ja kevään suunnitelmia 2019

Hankkeen edistymistä dokumentoitiin keväällä 2019 eri alustalle, joten lisäämme blogiin nyt päivityksiä varhaiskasvatusyksiköiden lähtötilanteistä syksyllä 2018 ja kevään suunnitelmista 2019.

Julkaistu alunperin 02/2019

Varhaiskasvatusyksiköissä oppimisympäristöjen uudistamisen ajatustyö on lähtenyt käyntiin jo syksystä 2018. Hankkeessa yhteistyössä varhaiskasvatusyksiköiden kanssa toimivat Lekolar-Printel Oy sekä Tampereen yliopisto. Varhaiskasvatusyksiköissä vieraili Lekolar-Printel Oy:stä Hanna, joka dokumentoi ja keskusteli henkilökunnan kanssa oppimisympäristöistä ja fyysisistä tiloista, joihin muutosta toivottiin Lekolarin välineillä ja huonekaluilla.

Huutijärvi

Huutijärven varhaiskasvatusyksikössä toimii neljä lapsiryhmää vuoden 1970 rakennetussa päiväkodissa. Huutijärven varhaiskasvatusyksikön henkilökunnalla oli selkeä ajatus muutaman tilan muokkaamisesta Lekolarin avustuksella. Tiitiäisten –ryhmän eteistila, naulakkojen vieressä, toimii leikkitilana, joka on suuressa käytössä myös läpikulkutilana. Tilaan toivottiin parempia käyttöratkaisuja, jotka mahdollistavat eteis- ja naulakkotilan hyödyntämisen leikkitilana. Mörrimöykkyjen ryhmätilaan, toimii myös ruokailutilana, toivottiin aikuisten pöytien tilalle seisomapöytää, johon saa lukkojen taakse sijoitettua aineistoa. Aikuisten ison pöydän poistaminen toisi lisätilaa leikille. Menninkäisten ryhmätilaan toivottiin rauhoittumisnurkkausta, jossa voisi lueskella ja olla rauhassa. Koko talon käytössä oleva leikkihuone oli viimeinen Lekolarin yhteistyöhön sovittu kohde. Leikkihuone on iso tila, jossa on pöytätilaa sekä erilaisia leikkivälineitä. Huoneeseen toivottiin parempaa tilaratkaisua.

Huutijärven varhaiskasvatusyksikössä pohditaan myös oppimisympäristöjen uudistamiseen innovatiivisia ratkaisuja ja jo olemassa olevan hyödyntämistä. Kevään 2019 aikana henkilöstö suunnittelee oppimisympäristöjä ja kouluttautuu Tampereen yliopiston yhteistyössä oppimaisema-ajatteluun.

Pikkola

Pikkolan varhaiskasvatusyksikkö on vuonna 1976 valmistunut päiväkoti, jossa toimii neljä lapsiryhmää. Pikkolan varhaiskasvatusyksikössä pohdittiin oppimisympäristöjä jokaisen ryhmätilan kohdalla. Talon yhteinen sali on tällä hetkellä toimiva kokonaisuus, johon ei ainakaan Lekolarin yhteistyötä tarvita. Ryhmissä jokaisella oli vähän erilaiset tarpeet, mutta yhteiseksi uudistamiskohteeksi nousi ryhmätiloissa olevat aikuisten pöydät. Aikuisten pöydät vievät paljon tilaa ja niiden käyttötarkoitusta tarkasteltiin uudelleen. Henkilökunta totesi, että pöydät saataisiin parempaan käyttöön, jos ne vaihdettaisiin Lekolarin yhteistyöllä korkeisiin ja pienempiin siirreltäviin tasoihin, joihin saa lukolliseen kaappiin tarvittavat materiaalit. Ryhmätiloissa pohdittiin myös fyysisen oppimisympäristön siisteyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Lapsiryhmiin tarvittaisiin lelujen säilytykseen paremmat ja monikäyttöisemmät kalusteet. Ryhmiin toivottiin myös yhteistä kokoontumismattoa ja mahdollisia istuintyynyjä, koska penkeistä on luovuttu ryhmätiloissa kokonaan. Pienryhmätoiminnan monipuolisempaa mahdollistamista hyödyttäisi sermit, joiden avulla tiloja voidaan jakaa joka ryhmässä. Esioppilaiden ryhmätilaan toivottiin uudistusta leikkiympäristöön, jossa mahdollistuisi leikkien jättäminen ja mahdollinen myöhemmin jatkaminen paremmin. Yhden ryhmän kotileikkihuoneeseen toivottiin inspiroivampaa ympäristöä leikki-ideoiden toteutukseen ja monipuolisemman leikin mahdollistamiseen. Yhteen ryhmään johtavaan käytävään toivottiin parempia tilaratkaisuja. Toiveina oli säilyttää käytävä leikkitilana.

Pikkolan varhaiskasvatusyksikössä pohditaan myös oppimisympäristöjen uudistamiseen innovatiivisia ratkaisuja ja jo olemassa olevan hyödyntämistä. Kevään 2019 aikana henkilöstö suunnittelee oppimisympäristöjä ja kouluttautuu Tampereen yliopiston yhteistyössä oppimaisema-ajatteluun.

Suorama

Suoraman varhaiskasvatusyksikön Kukkotalo on vuonna 1978 rakennettu kolmen lapsiryhmän päiväkoti. Varhaiskasvatusyksikön henkilöstö arvioi aluksi oppimisympäristöjä siitä näkökulmasta, mistä kaikki hyötyisivät eniten. Henkilöstö päätyi uudistamaan Lekolarin yhteistyöllä pirtin, ison tilan, jossa kokoonnutaan aamuisin. Tilaa hyödynnetään myös pienryhmien tilana, lauluhetkillä sekä koko talon kokoontumisissa. Tilassa on myös aikuisten työpöytä ja tietokone. Tilaa hallitsee vanha punatiilinen takka, joka ei ole ollut käytössä vähään aikaan.

Henkilökunta pohti yhdessä ajatuskartan avulla mitä tilaan tarvittaisiin. Toiveina nousi vanhojen puolapuiden tilalle parempi kiipeilymahdollisuus, ikkunan ääreen penkit ja rauhoittumisalue, josta voi vilkutella huoltajille aamuisin. Tilaan toivottiin monipuolisia liikkumisen mahdollisuuksia ja leikkitilaa. Pajupillin talon pitkälle käytävälle toivottiin ratkaisua, joka mahdollistaa liikunnalliset leikit paremmin.

Suoraman varhaiskasvatusyksikössä pohditaan myös oppimisympäristöjen uudistamiseen innovatiivisia ratkaisuja ja jo olemassa olevan hyödyntämistä. Kevään 2019 aikana henkilöstö suunnittelee oppimisympäristöjä ja kouluttautuu Tampereen yliopiston yhteistyössä oppimaisema-ajatteluun.

maanantai 26. elokuuta 2019

Koulutusta

Hankkeen edetessä olemme saaneet koulutusta Tampereen yliopiston yliopisto-opettajalta Hanna Hjeltiltä oppimaisema-ajatteluun liittyen. Koulutuksella pyrittiin konkretisoimaan oppimisympäristöjen kehittämistä lasten ja aikuisten perspektiivistä.

Oppimaiseman näkökulmasta lähdetään tarkastelemaan oppimisympäristön mahdollisuuksia. Oppimaisema sallii tarkastelun kahdesta näkökulmasta, aikuisen sekä lapsen. Aikuisen näkökulmassa korostuu ympäristön pedagoginen suunnittelu ja jatkuva dynaaminen reflektoiva ote oppimisympäristöjen muokkaamiseen. Aikuisten näkökulmasta myös lapsen toiminnan mahdollistaminen sekä tarjoumien sekä estojen havainnoiminen ja niiden lisääminen tai poistaminen korostuu.

Lapsen näkökulmasta oppimaisemaa tarkasteltaessa huomioidaan lapsen maailma ja lapsen mahdollisuudet toimia ympäristöissä. Mitkä asiat ovat sallivia, mitkä kieltäviä tai mitä voidaan poistaa tai lisätä, jotta mahdollistetaan esimerkiksi liikkuminen paremmin. Miten pienryhmätoiminnalla mahdollistetaan lasten vuorovaikutussuhteiden rakentuminen. Eristäydytäänkö karrikoidusti omiin tiloihin pienryhmien kanssa vai salliiko oppimisympäristöt esimerkiksi pienryhmien toimia samoissa tiloissa, jolloin lapset eri pienryhmissä oppivat ja havainnoivat myös toisiltaan. Mikä on lapsen osallisuus ja osallisuuden taso?

Seuraava koulutus hankevarhaiskasvatusyksiköiden opettajille on syksyllä.

Oppimisympäristöjen uudistamisen taustalla: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä kulttuurikasvatussuunnitelma

Julkaistu alunperin 12/2018

Kangasalan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa selvitetään oppimisympäristön vaikutusta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti lasten tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohtaamiseen. Ohessa kursivoidulla asiakirjasta muokattuna ne kohdat, joissa oppimisympäristö mainitaan. Suunnitelma ohjaa varhaiskasvattajia ottamaan asiakirjan sisällön huomioon pedagogisessa suunnittelussa.

Kangasalan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Oppimisympäristöön kuulu lasten kasvua ja oppimista tukevat tilat, välineet, tarvikkeet ja toimintatavat. Oppimisympäristö on niin fyysinen kuin psyykkinen ja sosiaalinenkin ympäristö. Varhaiskasvattajien tulee tiedostaa oppimisympäristöjen vaikutus mm. lasten luovuuteen ja leikkien sisältöihin. Varhaiskasvatuksen tavoite on antaa lapselle mahdollisuus kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Varhaiskasvattajan on kiinnitettävä oppimisympäristöjä luodessaan huomiota siihen, ettei hän erottelemalla leikkitiloja, leluja, kirjoja, värejä jne. vahvista lasten käsityksiä sukupuolille erilaisista mahdollisuuksista. Lapsille tulee tarjota mahdollisuus leikin ja leikkiseuran valintaan ilman sukupuoleen kohdistuvia oletuksia. Lelujen uudelleen järjestely (sukupuolistereotyyppiset lelut rinnakkain) voi rikastaa leikkiä ja leikkikokoonpanoja.

Kangasalla on varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen luotu oma kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripyräys ja tähän blogikirjoitukseen on otettu siitä lainauksia, jotka käsittelevät erilaisia oppimisympäristöjä.

Kangasalan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripyräys

Tavoitteet ja merkitykset varhaiskasvattajalle

Uudet oppimisympäristöt, vierailut koulun ja varhaiskasvatusyksikön ulkopuolella tai oman ryhmän tarkkaileminen voivat tarjota opettajalle/varhaiskasvattajalle uusia näkökulmia oman ryhmän toimintaan ja lasten/nuorten tarpeisiin ja kykyihin. Kasvattajalle on usein merkityksellistä ja virkistävää päästä kokemaan ja nauttimaan taiteesta ja kulttuurista yhdessä oppilaiden kanssa. Taide ja kulttuuri tekevät hyvää myös opettajalle!

Oppimisympäristöjen uudistamisen taustalla: Liikuntasuunnitelma

Julkaistu alunperin 12/2018
Kangasalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmassa perehdytään myös oppimisympäristöjen merkitykseen. Ohessa kursivoituna tekstinä suoria lainauksia liikuntasuunnitelmasta ja niistä osioista, jotka liittyvät oppimisympäristöihin sekä pienryhmäpedagogiikkaan. Liikuntasuunnitelma ohjaa varhaiskasvattajia mahdollistamaan lasten fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumisen varhaiskasvatuksen osalta monipuolisesti.

Kangasalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tavoitteena on

mahdollistaa jokaisen lapsen päivittäinen monipuolinen fyysinen aktiivisuus suositusten edellyttämällä tavalla

tukea jokaisen lapsen liikunnallisen ja terveyttä edistävän elämäntavan muotoutumista osaksi arkea, herättää ilo liikkumiseen

mahdollistaa välineiden riittävyys ja saatavuus sekä ohjatun että lasten omaehtoisen liikkumisen ja leikin aikana

Lasten omaehtoinen liikkuminen (= lapsen omasta halusta tapahtuva fyysinen aktiivisuus yksin tai kavereiden kanssa) muodostaa suurimman osan fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä alle kouluikäisillä. Varhaiskasvattaja tukee omaehtoista liikkumista kannustamalla haastamaan omia taitojaan, kokeilemaan turvallisesti erilaisia asioita kehollaan, opettamalla liikuntaleikkejä, olemalla itse esimerkkinä liikkuvasta aikuisesta sekä vähentämällä liikkumisen esteitä toimintaympäristöissä. Erilaiset liikkumaan innostavat välineet ovat saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. Omaehtoinen liikkuminen suunnitellaan myös arjen struktuuriin. Lasta ja tämän mielipiteitä kuunnellaan suunniteltaessa toimintaa ja oppimisympäristöjä. Tartutaan lapsen herättämiin ajatuksiin ja ideoihin.

Ulkoliikuntaan ja muuhunkin liikkumiseen liittyvät säännöt ja mahdollisuudet mietitään työyhteisössä yhdessä niin, että turvallisuus säilyy, mutta monipuolinen liikkuminen ei esty. Piha-alue on monipuolinen oppimisympäristö ja sen mahdollisuuksia ja välineitä hyödynnetään niin liikkumisen kuin laaja-alaisen oppimisenkin näkökulmasta. Varhaiskasvattajat etsivät ja luovat liikkumaan houkuttelevia oppimisympäristöjä myös muualta kuin päiväkodin piha-alueelta.

Liikuntavälineet ovat toimintavälineitä kuten lelutkin. Perusvälineistöä tulee olla riittävästi ja ne ovat lasten saatavilla omaehtoiseen toimintaan ja leikkiin. Liikuntavälineet monipuolistavat lasten toimintaa ja edesauttavat käsittelytaitojen ja sitä kautta myös hienomotoristen taitojen kehitystä. Välineiden käyttäminen myös lisää fyysistä aktiivisuutta arjessa. Liikkumiseen innostava väline voi olla myös kaluste, matto, kangas, lelu tai kierrätysmateriaalista valmistettu väline. Lasten ideoita ja mielipiteitä otetaan huomioon välineiden hankinnassa, käyttämisessä ja ympäristön muokkaamisessa.

OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN LIIKUNTAA TUKEVAKSI

Varhaiskasvattaja luo olemassa oleviin tiloihin liikkumiseen houkuttelevan ja turvallisen ja esteettömän fyysisen oppimisympäristön, mikä haastaa jokaista lasta kokeilemaan ja tutkimaan erilaisia asioita kehollaan. Liikkumistilojen ei ole hyvä sisältää teräviä kulmia, rikkoutuvia sisustusesineitä tai viherkasveja, joita lapsen täytyy jatkuvasti varoa. Välineiden on oltava turvallisia, niistä ei saa irrota mitään osia eivätkä ne saa kaatua lapsen päälle.

Motoristen taitojen oppimista ja kehitystä sekä liikkuvaan elämäntapaan suuntautumista tukee myös myönteinen psyykkinen ja sosiaalinen toimintaympäristö. Fyysinen aktiivisuus koetaan myönteisenä asiana, siihen kannustetaan ja jokaisen lapsen taitoja ohjataan jokaisen lapsen omista lähtökohdista katsoen myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapset pääsevät osallisuuden kautta vaikuttamaan omiin leikki- ja toimintaympäristöihinsä. Kangasalan kunta tarjoaa varhaiskasvatukselle paljon erilaisia ympäristöjä liikkumiseen eri vuodenaikoina. Metsät ovat lähellä samoin harjut, luontopolut, hiihtoladut, luistelukentät, puistot ja leikkipaikat. Jäähalli, urheilukentät sekä uimahalli ovat myös varhaiskasvatuksen käytössä.

PIENRYHMÄPEDAGOGIIKKA LIIKUNTAA TUKEMASSA

Kangasalan varhaiskasvatuksessa pienryhmäpedagogiikka on toimintatapa ja myös yksi tuen muoto. Lapsen on helpompi ilmaista itseään ja aloitteitaan pienemmässä ryhmässä ja aikuisen on helpompi tarttua niihin ja suunnitella toimintaa yhdessä lasten kanssa. Liikuntakasvatuksen näkökulmasta pienryhmäpedagogiikka tarjoaa mahdollisuuden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen arjessa. Pienryhmätoiminnan seurauksena:

leikkitilaa on lapsilla enemmän käytössä ja leikit voivat olla fyysisempiä myös sisätiloissa

liikuntavälineitä on mahdollista käyttää enemmän ja niitä riittää kaikille

lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toimintaympäristön rakentamisessa on helpompi toteuttaa

Oppimisympäristöjen uudistamisen taustalla: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Julkaistu alunperin 12/2018

Näin aluksi lähdemme tarkastelemaan projektin tarkoitusta ja taustoja. Tarkoituksen taustalla ja perusteena projektissa ovat uuden Varhaiskasvatuslain (2018) sekä valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) uudistumisen velvoittavuus muun muassa oppimisympäristöihin liittyen. Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä paikallinen Kangasalan varhaiskasvatussuunnitelma (myöhemmin käytettynä vasu) määrittelevät oppimisympäristöille tavoitteet ja suunnan. Tässä blogitekstissä perehdytään Kangasalan paikalliseen vasuun, joka täsmentää valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määritteitä. Kursivoidulla tekstillä olevat ovat Kangasalan vasusta tiivistettyjä lauseita. Kappaleet ovat jaoteltuna oppimisympäristöön sekä pienryhmäpedagogiikkaan ja kestävään kehitykseen ja nämä sisältävät oppimisympäristön näkökulmaa. Erillisissä blogiteksteissä perehdytään samalla tavalla myös Kangasalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmaan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sekä kulttuurikasvatussuunnitelmaan oppimisympäristöjen osalta. Näillä lainauksilla avataan Kangasalan varhaiskasvatukseen liittyvien asiakirjojen ohjaavuutta oppimisympäristöille, jotka tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen pedagogisessa suunnittelussa.

Kangasalan varhaiskasvatussuunnitelma

Oppimisympäristöt

Lapselle luodaan mahdollisimman tasavertaiset oppimisympäristöt. Lasten osallisuus toteutuu arjen oppimistilanteissa - kasvatushenkilöstö on valmis muuttamaan suunnitelmia ja toimintaa lasten toiveita kuunnellen. Toiminta ja oppimisympäristö suunnitellaan huolellisesti ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lasten ja aikuisten välinen, lasten keskinäinen ja aikuisten keskinäinen, rakentava ja kannustava vuorovaikutus luovat myönteistä ilmapiiriä oppimiselle sekä lisäävät lapsen osallisuutta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi oppimisympäristön toimivuutta toimintasuunnitelmaa arvioidessaan syys- ja kevätkauden päättyessä. Huoltajat antavat palautetta oppimisympäristöstä asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Lapset vaikuttavat oppimisympäristön rakentumiseen tekemällä omia valintoja mielenkiinnon ja innostuneisuuden mukaan.

Leikin näkökulmasta

Oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen leikin ja leikkivälineet ovat lasten saatavilla. Oppimisympäristön psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus toteutuvat leikissä. Oppimisympäristöjä ja niiden kehittämistä kuvataan tarkemmin yksiköiden toimintasuunnitelmissa.

Liikkumisen näkökulma

Hyvä varhaiskasvatusympäristö innostaa lasta liikkumaan ja mahdollistaa omaehtoisen liikunnan. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisia lähiliikunnan mahdollisuuksia esimerkiksi metsiä, harjuja urheilukenttiä, hiihtolatuja, pururatoja ja jää- ja uimahallia.

Pienryhmäpedagogiikka

Kangasalan päiväkodeissa toteutetaan pienryhmäpedagogiikkaa. Pienryhmissä toimiminen tukee lasten sensitiivistä kohtaamista, lasten osallisuuden vahvistumista ja kiireettömän arjen mahdollistumista. Pienryhmäpedagogiikka mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön ja hiljentää äänimaailmaa. Pienryhmäpedagogiikka antaa hyvän mahdollisuuden lapsen kehityksen, oppimisen ja taitojen havainnointiin ja tukemiseen. Pienryhmien lähtökohtana on lasten tarpeet, ja lasten osallisuus otetaan huomioon pienryhmien muodostamisessa.
Pienryhmät mahdollistavat erilaisten oppimistyylien ja oppimistavoitteiden huomioimisen toiminnassa ja ne tukevat lasten ja henkilöstön hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa toiminta suunnitellaan monipuolisesti lasten ikätaso huomioiden. Varhaiskasvatuksessa kaikki mahdolliset tilat ja lähiympäristö otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa.
Leikin ja liikunnan näkökulma

Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus leikkiä yksin, yhdessä toisten lasten kanssa, aikuisen kanssa tai aikuisen tuella. Lasten saatavilla on liikuntaleikkivälineitä, jotka mahdollistavat lasten omaehtoisen fyysisen aktiivisuuden lisääntymisen ja liikunnan ilon sisä- ja ulkoleikeissä. Kasvatushenkilöstö tarkastelee toimintakulttuuriaan ja päivän rakenteita sekä pohtii mahdollistavatko ne leikin parhaalla mahdollisella tavalla. Leikkiä kehitetään ja arvioidaan ryhmän toimintasuunnitelman avulla. Aikuiset osallistuvat leikkeihin käynnistämällä ja rikastamalla leikkejä sekä muokkaamalla leikki- ja oppimisympäristöä lasten kanssa ja lasten tarpeista lähtien.

Kestävä kehitys

Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen tukena käytetään Keke päiväkodissa - Kestävän kehityksen opasta. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu lasten ja vanhempien osallisuus, toiminnallisuus, kestävän kehityksen tavoitteiden huomiointi arkitoiminnoissa ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Luonto on myös rauhoittumisen ja rentoutumisen paikka. Kun luonto ja lähiympäristö tulee lapselle tutuksi, auttaa se lasta ymmärtämään ja toimimaan kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Kierrätys on arkipäivää jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä.

Hankkeen taustaa

Julkaistu alunperin 12/2018

Kangasalan oppimisympäristöjen uudistamisprojekti lähti käyntiin syksyllä 2018, jolloin kolme varhaiskasvatusyksikön johtajaa, varhaiskasvatuksen johtaja, varhaiskasvatuksen aluejohtaja ja varhaiskasvatuksen suunnittelija kokoontuivat ohjausryhmänä suunnittelemaan oppimisympäristöjen uudistamista. Syksyn aikana ohjausryhmä tapasi kolme kertaa ja syksyn ajan annettiin aikaa pohtia ja suunnitella mahdollisia kehityskohteita ja muutostarpeita. Yhteistyökumppani Lekolar-Printel Oy:stä oltiin päiväkoteihin yhteydessä ohjausryhmän tapaamisen jälkeen ja he kartoittivat yhdessä henkilökunnan kanssa alustavia ajatuksia, joiden pohjalta tehtiin ensimmäisiä versioita kalustamisesta. Yliopiston kanssa yhteistyö aloitettiin ohjausryhmän kokouksessa, jossa yliopisto-opettaja kertoi oppimisympäristöjen teoreettisesta taustasta. Yliopisto yhteistyökumppanina kouluttaa henkilöstöä oppimaiseman näkökulman pohjalta kevään ja syksyn aikana. Kangasalla aloitti joulukuussa harjoittelussa Tampereen yliopiston maisteriopiskelija, kenen pääasiallisena tehtävänä harjoittelussa on olla yhteistyössä varhaiskasvatusyksiköiden johtajien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä koordinoida projektia. Keväälle on suunnitelmissa henkilöstön koulutusta ja syksylle kalustuksen hankintaa yksiköihin. Mielenkiinnolla odotamme mitä muutoksia saamme projektissa aikaan.

Tervetuloa Blogiin!

Tervetuloa Kangasalan varhaiskasvatuksen innovatiivisten oppimisympäristöjen hankeblogiin!

Ilolla ja osallisuudella kohti tulevaa on Kangasalan varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hankkeen toteuttamiseen on saatu valtionavustusta innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen Opetushallitukselta.

Tavoitteenamme on päivittää kaupungin perinteisesti suunniteltujen varhaiskasvatusyksiköiden (Pikkola, Suorama, Huutijärvi) oppimisympäristöt vastaamaan uuden Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteita. Oppimisympäristöjen muutoksen tavoitteena on taata kaikille lapsille tasa-arvoiset ja laadukkaat mahdollisuudet oppimiseen. Toteutetuilla ratkaisuilla halutaan edistää myös kestävän elämäntavan juurtumista jo varhaislapsuudessa. Pitkällä aikavälillä uudenlaisten, innostavien oppimisympäristöjen monipuolisuus ja muunneltavuus pedagogisten tarpeiden mukaisesti mahdollistavat toiminnan monimuotoisuuden ja uuden toimintakulttuurin.

Oppimisympäristöjen uudistamisella tavoitellaan toimintakulttuurin muutosta, joka tilojen uudistamisen ja uudelleen tarkastelun kautta edistää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia monipuolisen pedagogisen toiminnan mahdollistumiseen sekä lisäämällä lapsille monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Tämä toimintakulttuurin muutos toteutuu yhteistyökumppaneiden avustuksella. Lekolar-Printel Oy suunnittelee ja toteuttaa kalustuksella tilojen uudistamista ja Tampereen yliopisto kouluttaa henkilöstöä oppimisympäristöjen mahdollisuuksista.

Blogiin päivitetään jo aikaisemmin toiselle alustalle päivitettyjä julkaisuja, jotka merkitään heti julkaisun alkuun (Julkaistu alunperin xx/201x).

Blogin tavoitteena on kertoa hankkeesta ja sen luomista uudistuksista. Blogia päivittää hankekoordinaattori sekä muut hankkeessa toimivat henkilöt. Tervetuloa mukaan!

Mira Paloniemi
Hankekoordinaattori
Ilolla ja osallisuudella kohti tulevaa -hanke