keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Pro gradu-tutkielma liittyen hankkeeseemme

Hankkeemme tavoitteena on edistää lasten ja huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Hankkeeseen tehtiin Tampereen yliopistossa pro gradu-tutkielma liittyen lasten kokemuksiin oppimisympäristöistä ja niiden suunnittelusta. Tutkimukseen osallistuneet 4-5-vuotiaat lapset ottivat kuvia ipadilla haluamistaan paikoista päiväkodissa. Kuvien ottamisen jälkeen pienryhmissä keskusteltiin lasten ottamista kuvista, jolloin lapset saivat kertoa myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia päiväkodin tiloista. 

Tutkimuksen tulosten mukaan lapset kokevat päiväkodin tilat enemmän myönteisinä kuin kielteisinä. Lapset näkevät päiväkodin tilat leikin kautta. Lähes kaikki tilat, joita lapset kuvasivat ja kokemukset, joita lapset kertoivat, liittyivät leikkimiseen. Lasten kokemuksiin vaikuttivat tilojen ominaisuudet, kuten valoisuus, siisteys ja koko. Kielteisinä kokemuksina, jotkut tilat olivat liian pieniä ja pimeitä sekä tavaraa saattoi tilassa olla liikaa. Myönteisinä kokemuksina esimerkiksi sali koettiin isoksi tilaksi, jossa on kiva leikkiä ja se nimettiin parhaimmaksi leikkipaikaksi. Lasten kokemusten mukaan aikuisilla oli tiloihin sekä salliva että rajoittava rooli. Useimmiten aikuiset päättivät lasten leikeistä ja leikkipaikoista. Lapsilla oli hyvin vähän osallisuuden kokemuksia leikkiympäristöjen suunnitteluun. 

Vähäiset lasten osallisuuden kokemukset oppimisympäristöjen sunnitteluun mietityttää. Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat velvoittavat lasten osallistumista oppimisympäristöjen suunnitteluun, rakentamiseen sekä arviointiin. Lasten mielenkiinnon kohteiden sekä  tarvitsevan kehityksen tukemisen mukaisesti rakennettu oppimisympäristö on yksi tärkeimmistä tekijöistä oppimisen edellyttäjänä. Onko kuitenkin niin, että varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa oppimisympäristöjä lasten mielenkiinnon kohteiden mukaisesti ilman, että lapset osaavat kertoa niistä omina kokemuksinaan? Onko lapsille tuotu esille oppimisympäristöjä rakennettaessa, että tietty leikkipaikka rakentui juuri tietyn lapsen mielenkiinnon ja tarpeiden mukaisesti? 

Lapsille tulisi siis kertoa ja tuoda ilmi osallisuus varhaiskasvatukseen. Kun lapset saavat kokemuksen siitä, että heillä on merkitystä varhaiskasvatukseen omalla vaikuttamisellaan, osaavat he ehkä myös enemmän kertoa näistä kokemuksista. Tutkimuksen tulosten mukaan lapset pitävät päiväkodin tiloista ja kokevat ne leikin kautta. Leikkiin ja leikkiympäristöihin tulisi siis panostaa varhaiskasvatuksessa paljon. Leikki on koko varhaiskasvatussuunnitelman läpäisevä arvo, jonka avulla lapset oppivat ja kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Kehittäminen poikkeusaikana

Kevään tilanne varhaiskasvatuksen kehittämisessä muuttuikin yllättäen globaalin virustartunnan takia. Koronan takia tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa ovat muuttaneet toimintaamme varhaiskasvatuksessa. Yhteinen huolemme jokaisen terveydestä ja hyvinvoinnista on korostunut ja tavoitteemme on selvitä tästä ajanjaksosta yhdessä. 

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta varhaiskasvatuksen arki on jatkunut entisellään ja  aikaa on hyödynnetty mahdollisimman paljon tehden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin liittyviä asioita. Kehittämistyön näkökulmasta nyt on mahdollisuus suunnitella, rakentaa ja kokeilla erilaisia oppimisympäristöjä. On myös mahdollisuuksia keskittyä varhaiskasvatuksessa paikalla olevien lasten osallisuuden huomioimiseen ja erilaisiin osallisuuden kokemusten luomiseen. 

Hanketyössä pyrimme keskittymään henkilöstön turvallisuuteen ja pidämme yhteyttä Teams-sovelluksen kautta. Hankekoordinaattori ei pääse käymään konkreettisesti päiväkodeissa, joten on tärkeää kuulla päiväkotien henkilöstön ajatuksia edes etäyhteyksien kautta. 

Hanke jatkuu siis vuoden loppuun asti ja toivottavasti pääsemme viimeistään syksyllä tavallisen arjen pariin sekä kehittämään oppimisympäristöjämme yhdessä. 

Voimia kaikille tähän tilanteeseen!